lauantai 23. maaliskuuta 2013

"Ja kaikki muu laillinen liiketoiminta"

Aamen.

Nykyään kaupparekisteriotteeseen on mahdollista määritellä yrityksen toimialaksi kaikenlaisen ritirimpsun lisäksi "ja kaikki muu laillinen liiketoiminta". Mielenkiintoista onkin, mikä kaikki nykyajan yritystoiminnassa on alettu katsoa kuuluvan lailliseksi.

Jälleen yksi globaalisti merkittävä, iso pörssiyhtiö on päättänyt alkaa tehdä uuden ajan laillista kauppaa - kauppaa ihmisillä, omilla työntekijöillään. YT-neuvottelut ovat päätöksessään, ja ihmiset - korjaan työntekijät - saavat lähteä. Eihän tässä mitään uutta ole - hyvä jos uutiskynnyksen ylittää - mutta huolestuttavinta asiassa onkin juuri se, uutuudettomuus. Sillä verukkeella, että Amerikassa joku teki "pari huonoa kauppaa" ihmisten asuntolainoilla (mielenkiintoinen ansaintatapa, sanoisi maallikko) ja että Etelä-Euroopan maissa valtiot ovat systemaattisesti eläneet yli varojensa (tai siis ne vaaleilla valitut ihmiset, jotka ovat vaalineet valtion ja veronmaksajien rahoja), nyt kaikki trenditietoiset pörssiyritykset laajentavat laillisen liiketoiminnan reviiriään "rahapulassaan". Nyt tehdään kauppaa ihmisillä!

Yksi sinne, pari tuonne - työntekijöitä ne vain on, so what? Potkitaan työntekijät pihalle tai tarjotaan osalle jalosti mahdollisuus siirtyä toiselle paikkakunnalle (= Helsinki) jatkamaan työtään. Näiden irtisanomisten ja pakkosiirtojen peruste, rahapula, on hyvin mielenkiintoinen käsite. Mm. yllä mainittu pörssiyhtiö on tehnyt erittäin hyvää tulosta jo useamman vuoden peräjälkeen - aikana, jolloin muut vastaavat yritykset ovat "rypeneet rahapulassaan" -, ja kassassa on rahaa elättääkseen yhden mantereellisen ihmisiä.

Tavallinen Ihminen ei voi ymmärtää, että tällaisena periaatteessa järjettömän yltäkylläisyyden aikakautena kaikki valittavat rahapulaa. Rahaa ON, mutta sitä ei ole riittävästi - ei ainakaan jos tuloslaskelmaa tuijottaa hyvin hyvin kapean suppilon läpi. Ja tämähän tuntuu olevan käytäntö (pörssiyhtiöissä) päättävillä. Tiukkaa on, mutta niukkaa ei. Eräässäkin (pörssi)yrityksessä on par'aikaa menossa sekä rekrytoinnit että YT-neuvottelut yhtäaikaa. "Täh?!", tokaisisi maallikko. Joskus ennen vanhaan tämä olisi ollut laitonta, mutta nyt se on laillista liiketoimintaa. Tämä uusi liiketoiminnan muoto, irtisanominen, olisikin laitointa, jollei näitä kaupan olevia työntekijöitä maksettaisi hiljaisiksi lähtöpassipaketilla.
Onkohan kukaan missään vaiheessa laskenut - insinöörimatematiikkaa käyttäen - onko tässä yhtään mitään järkeä?

Mutta ehkä vielä vaikeammalle tuntuu taviksesta ymmärtää, että kaikki työ keskittyy nyt Helsinkiin. Samaa millimetrisuppiloa kun tunnutaan käytettävän myös päätettäessä, miten laillisesti perustellaan tämä ihmisillä käytävä kauppa: "keskitämme toimintamme Helsinkiin". Esimerkin yritys teki myös näin - aikana, jolloin etätyömahdollisuudet ovat huippuluokkaa ja yhteiskunnallisestikin etsitään erilaisia keinoja edistää tätä ekologisempaa ja ekonomisempaakin tapaa tehdä työtä. Eikä tässä vielä kaikki, kyseinen esimerkkiyritys itse myy etätyöratkaisuja muille!

Muistan aikanaan, kun törmäsin Tampereella erääseen japanilaiseen turistiin, joka oli tullut Suomeen ihastelemaan ja ihmettelemään maatamme. Hän kysyi minulta Näsinneulasta maisemia katsellessaan: "Miksi kaikki nuo kerrostalot on pitänyt rakentaa tuolle pikkiriikkiselle maapläntille, kun tuolla ympärillä on vaikka kuinka paljon tyhjää tilaa? (hän osoitti Lapinniemeen päin). Hyvä kysymys. Ehkäpä ne (jotka asiasta päättivät) eivät nähneet kauemmaksi - ajassa tai paikassa.

Vallitseva kapea- ja lyhytnäköisyys ei voi olla minkään kestävän ja eteenpäin kehittyvän kasvualusta. Jos toimintoja perustellaan "15 minuutin päähän" tehtyjen kannattavuuslaskelmien pohjalta, tämä on puhdasta lottoamista eikä strategista johtamista.

Kun järki on jo jättänyt, olkoon viimeinen toivo sitten siinä, että lopulta ahneudellakin on lakipisteensä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti