Aamen.
Nykyään kaupparekisteriotteeseen on
mahdollista määritellä yrityksen toimialaksi kaikenlaisen ritirimpsun
lisäksi "ja kaikki muu laillinen liiketoiminta". Mielenkiintoista onkin,
mikä kaikki nykyajan yritystoiminnassa on alettu katsoa kuuluvan
lailliseksi.
Jälleen yksi globaalisti merkittävä, iso
pörssiyhtiö on päättänyt alkaa tehdä uuden ajan laillista kauppaa -
kauppaa ihmisillä, omilla työntekijöillään. YT-neuvottelut ovat
päätöksessään, ja ihmiset - korjaan työntekijät - saavat lähteä. Eihän
tässä mitään uutta ole - hyvä jos uutiskynnyksen ylittää - mutta
huolestuttavinta asiassa onkin juuri se, uutuudettomuus. Sillä
verukkeella, että Amerikassa joku teki "pari huonoa kauppaa" ihmisten
asuntolainoilla (mielenkiintoinen ansaintatapa, sanoisi maallikko) ja
että Etelä-Euroopan maissa valtiot ovat systemaattisesti eläneet yli
varojensa (tai siis ne vaaleilla valitut ihmiset, jotka ovat vaalineet
valtion ja veronmaksajien rahoja), nyt kaikki trenditietoiset
pörssiyritykset laajentavat laillisen liiketoiminnan reviiriään
"rahapulassaan". Nyt tehdään kauppaa ihmisillä!
Yksi sinne, pari tuonne - työntekijöitä ne vain on, so what?
Potkitaan työntekijät pihalle tai tarjotaan osalle jalosti mahdollisuus
siirtyä toiselle paikkakunnalle (= Helsinki) jatkamaan työtään. Näiden
irtisanomisten ja pakkosiirtojen peruste, rahapula, on hyvin mielenkiintoinen käsite. Mm. yllä mainittu
pörssiyhtiö on tehnyt erittäin hyvää tulosta jo useamman vuoden
peräjälkeen - aikana, jolloin muut vastaavat yritykset ovat "rypeneet rahapulassaan" -, ja kassassa on rahaa elättääkseen yhden mantereellisen ihmisiä.
Tavallinen Ihminen ei voi ymmärtää, että tällaisena periaatteessa järjettömän yltäkylläisyyden aikakautena kaikki valittavat
rahapulaa. Rahaa ON, mutta sitä ei ole riittävästi - ei ainakaan jos
tuloslaskelmaa tuijottaa hyvin
hyvin kapean suppilon läpi. Ja tämähän tuntuu olevan käytäntö
(pörssiyhtiöissä) päättävillä. Tiukkaa on, mutta niukkaa ei. Eräässäkin
(pörssi)yrityksessä on par'aikaa menossa sekä rekrytoinnit että
YT-neuvottelut yhtäaikaa. "Täh?!", tokaisisi maallikko. Joskus
ennen vanhaan tämä olisi ollut laitonta, mutta nyt se on laillista liiketoimintaa. Tämä uusi liiketoiminnan muoto, irtisanominen, olisikin laitointa, jollei
näitä kaupan olevia työntekijöitä maksettaisi hiljaisiksi
lähtöpassipaketilla.
Onkohan kukaan missään vaiheessa laskenut -
insinöörimatematiikkaa käyttäen - onko tässä yhtään mitään järkeä?
Mutta
ehkä vielä vaikeammalle tuntuu taviksesta ymmärtää, että kaikki työ
keskittyy nyt Helsinkiin. Samaa millimetrisuppiloa kun tunnutaan
käytettävän myös päätettäessä, miten
laillisesti perustellaan tämä ihmisillä käytävä kauppa: "keskitämme toimintamme Helsinkiin".
Esimerkin yritys teki myös näin - aikana, jolloin etätyömahdollisuudet
ovat huippuluokkaa ja yhteiskunnallisestikin etsitään erilaisia keinoja
edistää tätä ekologisempaa ja ekonomisempaakin tapaa tehdä työtä. Eikä
tässä vielä kaikki, kyseinen esimerkkiyritys itse myy etätyöratkaisuja muille!
Muistan
aikanaan, kun törmäsin Tampereella erääseen japanilaiseen turistiin,
joka oli tullut Suomeen ihastelemaan ja ihmettelemään maatamme. Hän
kysyi minulta Näsinneulasta maisemia katsellessaan: "Miksi kaikki nuo
kerrostalot on pitänyt rakentaa tuolle pikkiriikkiselle maapläntille,
kun tuolla ympärillä on vaikka kuinka paljon tyhjää tilaa? (hän osoitti
Lapinniemeen päin). Hyvä kysymys. Ehkäpä ne (jotka asiasta päättivät)
eivät nähneet kauemmaksi - ajassa tai paikassa.
Vallitseva
kapea- ja lyhytnäköisyys ei voi olla minkään kestävän ja eteenpäin
kehittyvän kasvualusta. Jos toimintoja perustellaan "15 minuutin päähän" tehtyjen kannattavuuslaskelmien pohjalta, tämä on puhdasta lottoamista eikä strategista johtamista.
Kun järki on jo jättänyt, olkoon viimeinen toivo sitten siinä, että lopulta ahneudellakin on lakipisteensä.
lauantai 23. maaliskuuta 2013
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Eroon kiltin tytön syndroomasta
Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi laitan jakoon vinkei, joilla saa lievitystä kiusalliseen - sekä henkilökohtaista että ammatillista elämää rajoittavaan - vaivaan nimeltä Kiltin tytön syndrooma.
Olen uunituore yrittäjä - tyypillinen naisyrittäjä eli yksinyrittäjä. Yritteliäs ja paljon yrittävä olen ollut jo kauan - sellainen sinnikäs puskijatyyppi jo pienestä tytöstä asti. En osaa sanoa, olinko lapsena suoranaisen kiltti sanan kapeimmassa merkityksessä - hymytyttöpatsasta en silloiseksi harmikseni koskaan saanut. Taisin olla siihen huomionosoitukseen liian innostunut ja itseäni ilmaiseva. Mutta jossain vaiheessa ala-astetta kiltteys iski minuun salakavalalla tavalla: suorittamisen muodossa. Mikä/kuka sen tartunnan silloin sai aikaan, sitä en tiedä edelleenkään, mutta nyt melkein 30 vuoden opettelun ja oppimisen kautta alan vihdoinkin hallita vaivaani.
Usein meillä naisilla on tapana määritellä itseämme hyvyyttä/paremmuutta/kunnollisuutta kuvaavan adjektiivin kautta - aivan kuin elämämme olisi jatkuvaa kyvyn määritystä päivästä ja toimesta toiseen. Hyvä äiti, Hyvä vaimo, Pätevä nainen, Kiltti tyttö. Miltä kuulostaisi pelkkä äiti/vaimo/nainen/tyttö? Riittävältä minun mielestäni.
Minä ehdin kiltisti suorittaa lähes 30 vuotta koulussa ja työpaikalla, kunnes vihdoin minulle riitti. Aloin riittää itselleni! Tuo havahtumispiste urajanallani on merkittävä, koska silloin ymmärsin jotain oleellista työstä, työn sisällöstä ja työn merkityksestä. Minulle ei enää merkinnyt se, miten hyvin teen asioita - nopeammin, pidemmälle, paremmin - ja miten paljon huomionosoitusta hyvin tehdystä työstä saan palkkana, palkan korotuksina, ylennyksinä, lisävastuina. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden - merkityksellisyyden.
Päätin alkaa yrittäjäksi, koska halusin tehdä työtä, millä on konkreettinen merkitys ja missä olen hyvä - hyvä mittarinaan omien vahvuuksieni hyödyntäminen, ei paremmuus perinteisesti arvotettuna (palkka, asema, valta). Minulle yrittäjyys merkitsee 1) tapaa tehdä asioita, 2) kykyä asennoitua asioihin ja 3) suhtautumista työn tuloksiin. Se merkitsee minulle myös yritteliäisyyttä - intoa, luovuuspuuskia, sinnikkyyttä, energisyyttä - eli paremminkin toimeliaisuutta. Mutta eniten ja ennenkaikkea yrittäjyys merkitsee minulle itseluottamusta.
Itseluottamus ei ole automaatti - erityisesti kiltteyden vaivaamille. Mutta se voi rakentua harjoittelun ja asennoitumisen myötä. Tässä muutamia vinkei kiltin tytön syndrooman taltuttamiseksi:
Jos kiltteys tarkoittaa hyvyyden ilmentämistä - hyvien asioiden välittämistä ja vastaanottamista - siitä ei tarvitsekaan päästä eroon. Mutta jos kilttinä oleminen tarkoittaa elämän kaventumista ulkoapäin saneltuihin raameihin ja toisten asettamiin odotuksiin sekä oman potentiaalin kätkemistä vakan alle, alkakaamme kaikki kiltit tytöt ja naiset "tuhmiksi"!
-------------------------
Kirjoittaja työskentelee omassa asiantuntijapalveluita tarjoavassa yrityksessä Vinkei, jonka päätoimialaan kuuluu opinnäytetöiden edistäminen.
www.opinnaytetyo.com
Olen uunituore yrittäjä - tyypillinen naisyrittäjä eli yksinyrittäjä. Yritteliäs ja paljon yrittävä olen ollut jo kauan - sellainen sinnikäs puskijatyyppi jo pienestä tytöstä asti. En osaa sanoa, olinko lapsena suoranaisen kiltti sanan kapeimmassa merkityksessä - hymytyttöpatsasta en silloiseksi harmikseni koskaan saanut. Taisin olla siihen huomionosoitukseen liian innostunut ja itseäni ilmaiseva. Mutta jossain vaiheessa ala-astetta kiltteys iski minuun salakavalalla tavalla: suorittamisen muodossa. Mikä/kuka sen tartunnan silloin sai aikaan, sitä en tiedä edelleenkään, mutta nyt melkein 30 vuoden opettelun ja oppimisen kautta alan vihdoinkin hallita vaivaani.
Usein meillä naisilla on tapana määritellä itseämme hyvyyttä/paremmuutta/kunnollisuutta kuvaavan adjektiivin kautta - aivan kuin elämämme olisi jatkuvaa kyvyn määritystä päivästä ja toimesta toiseen. Hyvä äiti, Hyvä vaimo, Pätevä nainen, Kiltti tyttö. Miltä kuulostaisi pelkkä äiti/vaimo/nainen/tyttö? Riittävältä minun mielestäni.
Minä ehdin kiltisti suorittaa lähes 30 vuotta koulussa ja työpaikalla, kunnes vihdoin minulle riitti. Aloin riittää itselleni! Tuo havahtumispiste urajanallani on merkittävä, koska silloin ymmärsin jotain oleellista työstä, työn sisällöstä ja työn merkityksestä. Minulle ei enää merkinnyt se, miten hyvin teen asioita - nopeammin, pidemmälle, paremmin - ja miten paljon huomionosoitusta hyvin tehdystä työstä saan palkkana, palkan korotuksina, ylennyksinä, lisävastuina. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden - merkityksellisyyden.
Päätin alkaa yrittäjäksi, koska halusin tehdä työtä, millä on konkreettinen merkitys ja missä olen hyvä - hyvä mittarinaan omien vahvuuksieni hyödyntäminen, ei paremmuus perinteisesti arvotettuna (palkka, asema, valta). Minulle yrittäjyys merkitsee 1) tapaa tehdä asioita, 2) kykyä asennoitua asioihin ja 3) suhtautumista työn tuloksiin. Se merkitsee minulle myös yritteliäisyyttä - intoa, luovuuspuuskia, sinnikkyyttä, energisyyttä - eli paremminkin toimeliaisuutta. Mutta eniten ja ennenkaikkea yrittäjyys merkitsee minulle itseluottamusta.
Itseluottamus ei ole automaatti - erityisesti kiltteyden vaivaamille. Mutta se voi rakentua harjoittelun ja asennoitumisen myötä. Tässä muutamia vinkei kiltin tytön syndrooman taltuttamiseksi:
- Ryhdy rohkeasti sinuksi! Yrittäjä, sairaanhoitaja, opettaja, insinööri, äiti...Toteuta sitä, mikä sopii parhaiten sinun pirtaan. Omimmillasi olet tuotteliain ja todennäköisesti tyytyväisin.
- Vastuu vapauttaa! Vastuun myötä tulee myös vapaus valita mitä ja miten teet asioita. Kun sisäistää olevansa vastuussa asioista itse itselleen, ei ole enää tekosyitä, miksi piilottelisi kykyjään ja intoaan.
- Sitku on nytku! Sopiva hetki uuden alulle tai vanhan loppuun saattamiselle on n-y-t. Turha vatvominen, omien kykyjen epäileminen ja erilaisten mutkujen kehittely on suoraan pois aikaansaannoksistasi.
- Määrittele kyllin hyvä! Pilkun viilaus ja täydellisyyteen pyrkiminen on "ihan ok", mutta kokonaistehokkuuden ja kokonaisajankäytön kannalta on kannattavampaa opetella hahmottamaan se kohta, jossa on parasta alkaa viilata mieluummin kynsiään pilkun sijasta.
- Nauti "matkasta"! Suorittaminen tukahduttaa tekemisen ilon. Jos pelkkä päämäärä motivoi, perille pääsemisestä voi tulla pakkomielle ja ohikiitävistä maisemista ei jää mieleen/käteen mitään.
Jos kiltteys tarkoittaa hyvyyden ilmentämistä - hyvien asioiden välittämistä ja vastaanottamista - siitä ei tarvitsekaan päästä eroon. Mutta jos kilttinä oleminen tarkoittaa elämän kaventumista ulkoapäin saneltuihin raameihin ja toisten asettamiin odotuksiin sekä oman potentiaalin kätkemistä vakan alle, alkakaamme kaikki kiltit tytöt ja naiset "tuhmiksi"!
-------------------------
Kirjoittaja työskentelee omassa asiantuntijapalveluita tarjoavassa yrityksessä Vinkei, jonka päätoimialaan kuuluu opinnäytetöiden edistäminen.
www.opinnaytetyo.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)