lauantai 23. maaliskuuta 2013

"Ja kaikki muu laillinen liiketoiminta"

Aamen.

Nykyään kaupparekisteriotteeseen on mahdollista määritellä yrityksen toimialaksi kaikenlaisen ritirimpsun lisäksi "ja kaikki muu laillinen liiketoiminta". Mielenkiintoista onkin, mikä kaikki nykyajan yritystoiminnassa on alettu katsoa kuuluvan lailliseksi.

Jälleen yksi globaalisti merkittävä, iso pörssiyhtiö on päättänyt alkaa tehdä uuden ajan laillista kauppaa - kauppaa ihmisillä, omilla työntekijöillään. YT-neuvottelut ovat päätöksessään, ja ihmiset - korjaan työntekijät - saavat lähteä. Eihän tässä mitään uutta ole - hyvä jos uutiskynnyksen ylittää - mutta huolestuttavinta asiassa onkin juuri se, uutuudettomuus. Sillä verukkeella, että Amerikassa joku teki "pari huonoa kauppaa" ihmisten asuntolainoilla (mielenkiintoinen ansaintatapa, sanoisi maallikko) ja että Etelä-Euroopan maissa valtiot ovat systemaattisesti eläneet yli varojensa (tai siis ne vaaleilla valitut ihmiset, jotka ovat vaalineet valtion ja veronmaksajien rahoja), nyt kaikki trenditietoiset pörssiyritykset laajentavat laillisen liiketoiminnan reviiriään "rahapulassaan". Nyt tehdään kauppaa ihmisillä!

Yksi sinne, pari tuonne - työntekijöitä ne vain on, so what? Potkitaan työntekijät pihalle tai tarjotaan osalle jalosti mahdollisuus siirtyä toiselle paikkakunnalle (= Helsinki) jatkamaan työtään. Näiden irtisanomisten ja pakkosiirtojen peruste, rahapula, on hyvin mielenkiintoinen käsite. Mm. yllä mainittu pörssiyhtiö on tehnyt erittäin hyvää tulosta jo useamman vuoden peräjälkeen - aikana, jolloin muut vastaavat yritykset ovat "rypeneet rahapulassaan" -, ja kassassa on rahaa elättääkseen yhden mantereellisen ihmisiä.

Tavallinen Ihminen ei voi ymmärtää, että tällaisena periaatteessa järjettömän yltäkylläisyyden aikakautena kaikki valittavat rahapulaa. Rahaa ON, mutta sitä ei ole riittävästi - ei ainakaan jos tuloslaskelmaa tuijottaa hyvin hyvin kapean suppilon läpi. Ja tämähän tuntuu olevan käytäntö (pörssiyhtiöissä) päättävillä. Tiukkaa on, mutta niukkaa ei. Eräässäkin (pörssi)yrityksessä on par'aikaa menossa sekä rekrytoinnit että YT-neuvottelut yhtäaikaa. "Täh?!", tokaisisi maallikko. Joskus ennen vanhaan tämä olisi ollut laitonta, mutta nyt se on laillista liiketoimintaa. Tämä uusi liiketoiminnan muoto, irtisanominen, olisikin laitointa, jollei näitä kaupan olevia työntekijöitä maksettaisi hiljaisiksi lähtöpassipaketilla.
Onkohan kukaan missään vaiheessa laskenut - insinöörimatematiikkaa käyttäen - onko tässä yhtään mitään järkeä?

Mutta ehkä vielä vaikeammalle tuntuu taviksesta ymmärtää, että kaikki työ keskittyy nyt Helsinkiin. Samaa millimetrisuppiloa kun tunnutaan käytettävän myös päätettäessä, miten laillisesti perustellaan tämä ihmisillä käytävä kauppa: "keskitämme toimintamme Helsinkiin". Esimerkin yritys teki myös näin - aikana, jolloin etätyömahdollisuudet ovat huippuluokkaa ja yhteiskunnallisestikin etsitään erilaisia keinoja edistää tätä ekologisempaa ja ekonomisempaakin tapaa tehdä työtä. Eikä tässä vielä kaikki, kyseinen esimerkkiyritys itse myy etätyöratkaisuja muille!

Muistan aikanaan, kun törmäsin Tampereella erääseen japanilaiseen turistiin, joka oli tullut Suomeen ihastelemaan ja ihmettelemään maatamme. Hän kysyi minulta Näsinneulasta maisemia katsellessaan: "Miksi kaikki nuo kerrostalot on pitänyt rakentaa tuolle pikkiriikkiselle maapläntille, kun tuolla ympärillä on vaikka kuinka paljon tyhjää tilaa? (hän osoitti Lapinniemeen päin). Hyvä kysymys. Ehkäpä ne (jotka asiasta päättivät) eivät nähneet kauemmaksi - ajassa tai paikassa.

Vallitseva kapea- ja lyhytnäköisyys ei voi olla minkään kestävän ja eteenpäin kehittyvän kasvualusta. Jos toimintoja perustellaan "15 minuutin päähän" tehtyjen kannattavuuslaskelmien pohjalta, tämä on puhdasta lottoamista eikä strategista johtamista.

Kun järki on jo jättänyt, olkoon viimeinen toivo sitten siinä, että lopulta ahneudellakin on lakipisteensä.




perjantai 8. maaliskuuta 2013

Eroon kiltin tytön syndroomasta

Kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi laitan jakoon vinkei, joilla saa lievitystä kiusalliseen - sekä henkilökohtaista että ammatillista elämää rajoittavaan - vaivaan nimeltä Kiltin tytön syndrooma.

Olen uunituore yrittäjä - tyypillinen naisyrittäjä eli yksinyrittäjä. Yritteliäs ja paljon yrittävä olen ollut jo kauan - sellainen sinnikäs puskijatyyppi jo pienestä tytöstä asti. En osaa sanoa, olinko lapsena suoranaisen kiltti sanan kapeimmassa merkityksessä - hymytyttöpatsasta en silloiseksi harmikseni koskaan saanut. Taisin olla siihen huomionosoitukseen liian innostunut ja itseäni ilmaiseva. Mutta jossain vaiheessa ala-astetta kiltteys iski minuun salakavalalla tavalla: suorittamisen muodossa. Mikä/kuka sen tartunnan silloin sai aikaan, sitä en tiedä edelleenkään, mutta nyt melkein 30 vuoden opettelun ja oppimisen kautta alan vihdoinkin hallita vaivaani.

Usein meillä naisilla on tapana määritellä itseämme hyvyyttä/paremmuutta/kunnollisuutta kuvaavan adjektiivin kautta - aivan kuin elämämme olisi jatkuvaa kyvyn määritystä päivästä ja toimesta toiseen. Hyvä äiti, Hyvä vaimo, Pätevä nainen, Kiltti tyttö. Miltä kuulostaisi pelkkä äiti/vaimo/nainen/tyttö? Riittävältä minun mielestäni.

Minä ehdin kiltisti suorittaa lähes 30 vuotta koulussa ja työpaikalla, kunnes vihdoin minulle riitti. Aloin riittää itselleni! Tuo havahtumispiste urajanallani on merkittävä, koska silloin ymmärsin jotain oleellista työstä, työn sisällöstä ja työn merkityksestä. Minulle ei enää merkinnyt se, miten hyvin teen asioita - nopeammin, pidemmälle, paremmin - ja miten paljon huomionosoitusta hyvin tehdystä työstä saan palkkana, palkan korotuksina, ylennyksinä, lisävastuina. Työ sai aivan uuden ulottuvuuden - merkityksellisyyden.

Päätin alkaa yrittäjäksi, koska halusin tehdä työtä, millä on konkreettinen merkitys ja missä olen hyvä - hyvä mittarinaan omien vahvuuksieni hyödyntäminen, ei paremmuus perinteisesti arvotettuna (palkka, asema, valta). Minulle yrittäjyys merkitsee 1) tapaa tehdä asioita, 2) kykyä asennoitua asioihin ja 3) suhtautumista työn tuloksiin. Se merkitsee minulle myös yritteliäisyyttä - intoa, luovuuspuuskia, sinnikkyyttä, energisyyttä - eli paremminkin toimeliaisuutta. Mutta eniten ja ennenkaikkea yrittäjyys merkitsee minulle itseluottamusta.

Itseluottamus ei ole automaatti - erityisesti kiltteyden vaivaamille. Mutta se voi rakentua harjoittelun ja asennoitumisen myötä. Tässä muutamia vinkei kiltin tytön syndrooman taltuttamiseksi:
  1. Ryhdy rohkeasti sinuksi! Yrittäjä, sairaanhoitaja, opettaja, insinööri, äiti...Toteuta sitä, mikä sopii parhaiten sinun pirtaan. Omimmillasi olet tuotteliain ja todennäköisesti tyytyväisin.
  2. Vastuu vapauttaa! Vastuun myötä tulee myös vapaus valita mitä ja miten teet asioita. Kun sisäistää olevansa vastuussa asioista itse itselleen, ei ole enää tekosyitä, miksi piilottelisi kykyjään ja intoaan.
  3. Sitku on nytku! Sopiva hetki uuden alulle tai vanhan loppuun saattamiselle on n-y-t. Turha vatvominen, omien kykyjen epäileminen ja erilaisten mutkujen kehittely on suoraan pois aikaansaannoksistasi.
  4. Määrittele kyllin hyvä! Pilkun viilaus ja täydellisyyteen pyrkiminen on "ihan ok", mutta kokonaistehokkuuden ja kokonaisajankäytön kannalta on kannattavampaa opetella hahmottamaan se kohta, jossa on parasta alkaa viilata mieluummin kynsiään pilkun sijasta.
  5. Nauti "matkasta"! Suorittaminen tukahduttaa tekemisen ilon. Jos pelkkä päämäärä motivoi, perille pääsemisestä voi tulla pakkomielle ja ohikiitävistä maisemista ei jää mieleen/käteen mitään.  
Minä olen päättänyt nauttia ihan kaikesta matkalla yrittäjäksi: byrokratiasta, ennakkoverolapuista, epäilevistä asenteista, toimistoinfran pystytyksestä, YEL:eistä ja ALV:eista...Kaikesta mahdollisesta, mikä periaatteessa ei ole tehnyt minusta yrittäjää ollenkaan - enhän ole saanut mitään "oikeaa" aikaiseksi tuona aikana - mutta mikä on käytännössä avartanut mahdollisuuksiani menestyä yrittäjänä. Olen huomaamattani ollut luomassa itselleni uudenlaista toimintaympäristöä ja suhdeverkostoa yrittäen ja erehtyen - oppien. Yrittäjänä koetellaan uskoa omiin kykyihin, testataan epävarmuuden sietokykyä ja opetellaan määrittelemään käsitettä riittävä(sti).Kaikki erinomaisia harjoituksia myös liiallista kiltteyttä karsiville!

Jos kiltteys tarkoittaa hyvyyden ilmentämistä - hyvien asioiden välittämistä ja vastaanottamista - siitä ei tarvitsekaan päästä eroon. Mutta jos kilttinä oleminen tarkoittaa elämän kaventumista ulkoapäin saneltuihin raameihin ja toisten asettamiin odotuksiin sekä oman potentiaalin kätkemistä vakan alle, alkakaamme kaikki kiltit tytöt ja naiset "tuhmiksi"!


-------------------------

Kirjoittaja työskentelee omassa asiantuntijapalveluita tarjoavassa yrityksessä Vinkei, jonka päätoimialaan kuuluu opinnäytetöiden edistäminen.
www.opinnaytetyo.com